Aamujumppaa

Arkiaamuisin, saateltuani lapset koulubussille, teen usein kävelylenkin Si Hai (neljä merta) -puistoon, sillä aikaisin aamulla puisto on täynnä aamujumppaajia. Puiston neljä erilaista vesialuetta ovat kauniita keitaita kiireisen ja meluisan kaupungin keskellä. Kun kulkee syvemmälle puistoon, huomaa pian puiston tunnelman olevan aidon kiinalainen.

Esitellessäni puistoa viime viikolla "mummoille", tuli mieleeni, etten ole laittanut blogiini vielä lainkaan kuvia näistä kiinalaisten aamutouhuista, joten tässä useana eri aamuna nappaamiani näytteitä taijista:

Taiji-ryhmiä on puistossa useita ja jokaisella pauhaa kovaäänisistä oma perinteisen kuuloinen kiinalainen musiikkinsa. Kakofonia on ainakin sivusta seuraavan korvissa melkoinen, mutta hyvin tuntuu jokainen ryhmä pysyvän oman musiikkinsa tahdissa. Mukana menossa voi olla myös miekkoja tai viuhkoja...

... eikä jumppaan oasallistumiselle ole yläikärajaa. Aamu-taiji tuntuukin olevan elämäntapa ja tärkeä sosiaalinen tapahtuma.

Kuten yllä olevasta kuvastakin näkee, oli yksi puiston neljästä "merestä" vielä muutama viikko sitten täynnä upeasti kukkivia lootuksia, mutta eipä ole enää. Nyt meri on jostain syystä kuivattu, ja lootusten tilalla mylläävät kaivinkoneet.

Vaikka kiinalaisten aamujumpasta tuleekin heti mieleen taiji, voi aamujumppa olla kuitenkin paljon muutakin. Lisää vinkkejä aikaisen aamun viettoon seuraavalla kerralla.

Matkaoppaana

Reilu viikko sitten saimme ensimmäiset (ja ainoat?) vieraat Suomesta, kun äitini saapui meille serkkunsa kanssa.Viikon ajan sain esitellä kotikulmiamme mummoille. Oli hauskaa seurata sivusta kuinka Kiina heihin vaikutti.

Tässä äitini (oikealla) ja serkkunsa maistelevat rohkeasti katukeittiön herkkuja:

Liikenne hämmästytti ja kauhistutti heti ensi hetkistä alkaen, ihan niin kuin meitäkin aluksi. Mummot kiljahtelivat taksin takapenkillä niin, että kuskejakin nauratti. Busseissa ja metroissa ei ihan niin paljon pelottanut.

Lähipuistoissa ihailimme kukkivia puita ja pensaita sekä kiinalaisten monenlaisia aamujumpparutiineja taijista tangoon, kroketista kalligrafiaan ja kung fusta kortinpeluuseen. Yritin houkutella mummoja tanssijoiden sekaan esittelemään suomalaista tanssityyliä, mutta joku kummallinen kainous iski juuri silloin.

Tulisista mausteista huolimatta kiinalainen ruoka maistui, ja vieraamme yllättivät itsensäkin sillä, kuinka nopeasti oppivat syömään puikoilla. Tässä mummot lempiravintolassamme lempitarjoilijamme hemmoteltavana:

Viikon kaksi viimeistä päivää vietimme täysin toisenlaisessa Kiinassa, Hong Kongissa. Sieltä parhaiten jäivät varmaankin mieleen ihmispaljous, pilvenpiirtäjät, luksuskaupat, upeat näkymät korkealta Victoria Peakilta sekä Star Ferry.

Lisäksi ihmeteltiin Ladies marketin rihkamapaljoutta, hääpareja 1881 Heritagella sekä paholaisenhakkaajien voodoota Wan Chaissa.

Mummoilla on varmasti vielä monta päivää jalat kipeinä kävelemisestä, eikä aikaerostakaan ole helppo toipua, mutta toivottavasti matkasta jäi valokuvien ja tuliaisten lisäksi kotiin viemisiksi paljon kerrottavaa ja muisteltavaa!

Perjantai

Ihanaa, että on perjantai. Täälläkin perjantai tuntuu perjantailta, viikon parhaalta päivältä.

Äitini tulee huomenna serkkunsa kanssa meille viikoksi. Jännittää, mutta ei varmaan niin paljon kuin heitä. Tulee olemaan hauskaa päästä sivusta seuraamaan mitkä asiat täällä hämmästyttävät, ihastuttavat tai jopa kauhistuttavat.

Ystävät ovat olleet mielessämme paljonkin viimeaikoina. Taidamme potea koti-ikävää. Ystäviltämme olemme saaneet ikävän lievittämiseksi (tai pahentamiseksi) mahtavia ensiapupostipaketteja. Lisäksi meitä muistetaan sähköposteilla, kirjeillä, korteilla, skypen välityksellä ja jopa muutamilla blogi-kommenteilla. Kaikki yhteydenpito ilahduttaa meitä valtavasti.

Erityisellä lämmöllä ajattelemme ystäviämme Tokiossa, joiden onneksi tiedämme olevan kunnossa ja matkalla turvallisempaan paikkaan.

Tässä teille kaikille, rakkaat ystävämme, kuva tämänaamuisen kävelylenkkini varrelta:

Vähän imelää, tiedän.

Miesten sunnuntai

Esikoinen lähti sunnuntaiaamuna kavereidensa kanssa Happy Valley-huvipuistoon kieppuman vuoristoradoissa. Perheen miehet keksivät lähteä ehkä koko Kiinan, ainakin kotikaupunkimme, eriskummallisimpaan teemapuistoon, Minsk Worldiin. Kuopus oli odottanut tätä retkeä jo pitkään. Minutkin kelpuutettiin mukaan.

"Minsk-maailma" on rakennettu neuvostoliittolaisen Minsk-lentotukialuksen ympärille. Paikalleen pikkuhiljaa ruostuvaa alusta pääsi ihmettelemään usealta eri kannelta, ja komentosillalla kuopus pääsi jopa kokeilemaan ruoria. Miehistön elämästä aluksella kertoivat seinille ripustetut lukuisat vanhat valokuvat.

Minskin lisäksi ihmeteltävänä oli hävittäjäkoneita, helikoptereita, ohjuksia, tutkia, tähystystorneja, ammuslaatikoita, tykkejä...

... ja useita matkamuistomyymälöitä, joissa oli houkutuksena kaikkea mahdollista aiheeseen edes jollain lailla liittyvää: pienoislentokoneita, leikkiaseita, tankkeja, kiikareita, jopa maatuskoja. Tällainen tarttui kuopuksen käteen:

Meillä oli yllättävän hauska päivä, eikä esikoisellakaan ollut tylsää ollut.

Tee - Chá

Kiinalaiset juovat teetä. Aina ja kaikkialla. Kupista, termospullosta, muovipullosta. Ruokajuomana, janojuomana, seurustelujuomana. Kuumana, haaleana tai kylmänä. Kaikki käy, kunhan on teetä.

Alunperin tätä 4000 vuoden takaa Yunnanin maakunnasta kotoisin olevaa juomaa käytettiin vain lääkinnällisiin tarkoituksiin. Teen sanotaankin edistävän terveyttä monella tapaa. Tee muun muassa alentaa kolesterolia, hillitsee ikääntymisen vaikutuksia, laihduttaa, on hyväksi iholle, vahvistaa vastustuskykyä, alentaa stressihormonitasoa ja piristää pitkään.

Kiinalaisten ehdoton suosikki on vihreä tee. Sitä juodaan enemmän kuin mitään muuta teelaatua. Meidän perheen suosikiksi on kuitenkin valikoitunut siniharmaa, hieman makean ja lakritsaisen makuinen ja tuoksuinen oolong-tee, joka on hyvää kylmänäkin.

Hyvistä teelaaduista (ja niiden mahdollisista terveydellisistä vaikutuksista) huolimatta en tulisi toimeen ilman aamukahviani.

Sunnuntailounas

Meidän perhe sai miehen työkavereilta kutsun erään työkaverin kotiin valmistamaan ja nauttimaan yhteistä sunnuntailounasta. Näin harvinaislaatuinen kutsu on kunnia, josta ei tullut mieleenkään kieltäytyä.


Ensin meille opetettiin kuinka valmistetaan dumplingeja. Esikoisemme osoittautui hauskassa puuhassa ihan mestariksi. Tässä taidonnäyte:

Olivat muuten parhaita Kiinassa maistamiamme dumplingeja!



Meidän miehet valmistivat toiveiden mukaan "jotain suomalaista". Kiinasta on aika vaikea löytää mitään supersuomalaista, joten päädyimme graavattuun loheen ja tilliin näkkileivän päällä. Tämä yksinkertainen herkku, jota maisteltiin kohteliaasti, oli isäntiemme mielestä jotain todella eksoottista, varsinkin näkkäri.

Muitakin merellisiä herkkuja valmistettiin:

Lounaasta jäi jäljelle vain simpukankuoria ja kalanruotoja.

Lounaan jälkeen lähdimme kävelylle, ja meille näytettiin mistä herkulliset kalat ja äyriäiset olivat peräisin.

Lounaamme osoittautui todelliseksi lähiruuaksi, sillä rantaan ei ollut matkaa kilometriäkään.

Aika mukava ja takuulla erilainen laskiaissunnuntai!