tiistai 10. toukokuuta 2011

Pari temppeliä

Ehdimme Pekingissä vierailla myös parissa temppelissä.


Ensimmäisenä Tian Tan, Taivaan temppeli, joka valmistui Ming-dynastian aikana vuonna 1420. Temppelissä rukoiltiin menestystä sadonkorjuulle, ja joka vuosi talvipäivänseisauksen aikana keisari kävi temppelissä uhrimenoin kiittämässä taivaan jumalaa hyvästä sadosta.

Kiinalaisen ajattelun mukaan pyöreä muoto edustaa taivasta ja nelikulmainen maata. Niinpä pyöreä temppeli on rakennettu nelikulmaiselle perustukselle, ja alueen muut rakennukset ovat nelikulmaisia. Taivaan temppelin sali on 38 metriä korkea eikä sen rakentamiseen ole käytetty yhtään naulaa.










































Taivaan temppelin alue on valtavan puistonsa ansiosta pinta-alaltaan suurempi kuin Kielletty kaupunki, sillä keisari ei, vaikka häntä pidettiinkin taivaan poikana, uskaltanut rakentaa itselleen suurempaa asumusta kuin taivaan jumalalle.


































Taivaan temppeliä ympäröivä vehreä puisto oli tunnelmaltaan yllättävän maallinen, sillä puistossa oli pekingiläisiä harjoittamassa monia kiinalaisten aamujumppalajeja aina taijista kalligrafian väsymättömään harjoitteluun.




























































Matkalla Taivaan temppeliin ihailimme teiden varsien kaunislehtisiä ginkgo biloba (tai neidonhius) -puita:


































Toinen temppeli, jossa vierailimme on omistettu Konfutselle, 551-479 eaa. eläneelle moraalifilosofille, ajattelijalle ja poliitikolle, jonka opetuksiin konfutselaisuus perustuu.

Tian'anmenin aukiolla mausoleumissaan lepäävä puhemies Mao piti aikoinaan konfutselaisuutta kaiken pahan alkuna. Tämän vuoden alussa samaiselle aukiolle Pekingin keskustaan ilmestyi suuri Konfutsen patsas, joka kuitenkin katosi aukiolta ennen kuin me ehdimme sen nähdä.

Tässä Konfutse vuonna 1302 rakennetun temppelinsä edustalla:

































Konfutsen temppeli ei taida olla kovin suosittu nähtävyys, sillä temppelialue oli rauhallinen ja hiljainen, kaikkea muuta kuin mihin olemme Kiinassa tottuneet. Sieltä puuttuivat kokonaan metelöivät ja tungeksivat ihmisjoukot. Saimme siis kaikessa rauhassa nauttia ilta-auringosta ja hiljaisuudesta lähes keskellä Pekingiä.





























































Temppelin pihalla kukki ikivanhoihin sypresseihin ja katajiin tukeutuneena kauniita visterioita:






















































































Olipa Konfutsen opeista mitä mieltä tahansa, oli Pekingin hulinasta temppelin muurien sisälle piipahtaminen todella positiivinen kokemus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti